Masennus, stressihäiriöt ja muut psykologiset vaikeudet voivat olla jopa fyysisiä seikkoja tärkeämpiä närästysoireiden selittämisessä. Tuoreen tutkimuksen havainnot olisi hyvä huomioida pitkäkestoista närästystä potevien hoidossa.

Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä, ja siihen osallistui 400 keskimäärin 49-vuotiasta närästyspotilasta.

Potilaiden psykologiset oireet selittivät närästysoireiden voimakkuutta ja määrää paremmin kuin fysiologiset seikat, tulokset osoittivat. Varsinkin masennusoireet ja traumaperäisen stressihäiriön oireet liittyivät närästykseen.

Havainnot vahvistavat käsitystä, jonka mukaan psykologiset seikat voivat vaikuttaa moniin suolisto-oireisiin, ja joissain tapauksissa nuo vaikutukset voivat olla suurempia kuin varsinaisten fyysisten seikkojen. Tulokset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että esimerkiksi närästyksen taustalla olisi ainoastaan psyykkisiä oireita. Tulokset eivät myöskään osoita, että närästysoireiden ja psykologisten seikkojen yhteys on kausaalinen.

Närästys tarkoittaa polttavaa kipua tai epämiellyttävää tuntemusta rintalastan takana. Närästyksen aiheuttaa happaman mahanesteen nousu ruokatorveen ja joskus nieluun tuntuu nousevan hapanta. Muun muassa ruokavaliomuutokset ja laihduttaminen voivat vähentää närästystä, mutta usein vaivoja hoidetaan närästyslääkkeillä.