Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen enterovirustapausten määrä on alkanut lisääntyä tänä vuonna tavanomaista aiemmin. Myös enterovirusten aiheuttamia enterorokkotapauksia on raportoitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ympäri Suomea tavanomaista enemmän.
Suurin osa tapauksista on lieväoireisia, mutta ainakin Turussa lapsipotilaita on joutunut hengenahdistusoireiden vuoksi myös sairaalahoitoon. Näillä potilailla on todettu enterovirus D 68, joka aiheuttaa yleensä vain lieviä hengitystieoireita, mutta joskus myös hengenahdistusta tai keuhkokuumetta.
Viime vuonna laboratoriovarmistettuja enterovirustapauksia ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin 243. Tänä vuonna tapauksia on ollut 217, ja määrän odotetaan vielä kasvavan.
Enterovirukset aiheuttavat oireita useimmiten lapsilla
Enterovirusinfektiot ovat yleensä lieväoireisia ja paranevat itsestään 1–2 viikon kuluessa.
Vakavampia taudinkuvia esiintyy kuitenkin vuosittain. Enterovirukset aiheuttavat oireita useimmiten lapsilla, mutta myös nuoret ja aikuiset voivat saada tartunnan ja oireisen infektion.
Hengitystieinfektioiden, vatsaoireiden ja varsinaisen enterorokon lisäksi enterovirukset voivat aiheuttaa harvinaisempina tautimuotoina sydänlihastulehdusta ja aivokalvontulehdusta, jonka tavallisimmat oireet ovat kuume, päänsärky ja niskajäykkyys.
Enterovirukset tarttuvat ulosteesta käsiin ja käsistä suuhun tai pisaratartuntana. Tehokkain tapa estää tartuntoja on huolellinen käsihygienia, johon kuuluu käsien pesu saippualla ja runsaalla vedellä.
Kymmeniä virustyyppejä
Enterovirukset ovat hyvin yleisiä, ja saman kauden aikana voi väestössä kiertää jopa kymmeniä erilaisia virustyyppejä, joiden aiheuttama taudinkuva vaihtelee. Kerran sairastettu tauti suojaa sairastumiselta saman virusalatyypin aiheuttamaan infektioon, mutta myöhemmin voi sairastua toisen alatyypin aiheuttamaan infektioon.
Enterorokon yleisin aiheuttaja on vuodesta 2008 lähtien ollut Suomessa ja muualla Euroopassa coxsackievirus A6.