Säännöllisesti mysliä nauttivat saattavat säästyä sepelvaltimotaudilta muita todennäköisemmin. Myslin yleiset ainesosat – kaura, pähkinät ja kuivatut hedelmät – tiedetään sydänystävällisiksi, joten havainto ei ole yllättävä.
Yllättävä on sen sijaan itse tutkimuksen asetelma, sillä tutkijat käyttivät osallistujien geenitietoja päätelläkseen, ketkä söivät paljon mysliä. Tutkimuksessa hyödynnettiin tunnettua UK Biobank -aineistoa ja 420 000 aikuisen terveys- ja geenitietoja.
Geneettisen analyysin perusteella mysliä paljon nauttivien riski sairastua sepelvaltimotautiin oli noin neljänneksen pienempi kuin muiden osallistujien, tutkijat kirjoittavat.
Tulokset ovat uskottavia, mutta vielä on epäselvää, kuinka hyvin myslin syömiseen liitetyt geenivariantit todellisuudessa kertovat yksilöiden ruokailutottumuksista. Yksittäisen ruoan tai ruoka-aineen vaikutusten erottaminen muusta ruokavaliosta ja elämäntavoista on myös haasteellista.
Myslit sisältävät usein kauraa, pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä ja maitoa eli paljon kuituja, terveellisiä rasvahappoja ja antioksidantteja, mitkä kaikki voivat pienentää sepelvaltimotaudin riskiä. Monet myslit sisältävät kuitenkin myös paljon sokeria, joten kaikki myslit eivät ole yhtä terveellisiä.
Tulokset julkaistiin lääketieteellisessä JACC: Advances -lehdessä.