Henkilöillä, jotka ovat lapsena asuneet ahtaasti tai asuneet perheissä, joissa isä oli yksinhuoltaja on kohonnut muistisairauden riski. Helsingin yliopiston tutkimuksessa havaittiin myös, että asuminen Itä- ja Pohjois-Suomessa lisäsi muistisairauden riskiä. 

– Yllättävää oli se, että yhteys yksinhuoltajaisäperheessä asumisen tai Itä- ja Pohjois-Suomessa asumisen ja muistisairauden välillä ei selittynyt aikuisuuden sosioekonomisella asemalla tai sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöillä, sanoo väitöskirjatutkija Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta.

Perheissä, joissa isä oli yksinhuoltaja, toinen vanhempi oli useimmiten kuollut. Lisäksi asumisen ahtaus liittyi todennäköisesti laajemmin huono-osaisuuteen.

– Tutkimustulosten perusteella näyttääkin siltä, että lapsiperheiden huono-osaisuudella voi olla hyvin kauaskantoisia terveysvaikutuksia, Korhonen toteaa.

Tutkimus on julkaistu International Journal of Epidemiology -lehdessä. Tutkimuksessa seurattiin 95 381 henkilöä, jotka olivat alle 16-vuotiaita perheessä asuvia lapsia vuonna 1950. Tieto muistisairaudesta poimittiin Kelan, THL:n sekä Tilastokeskuksen rekistereistä otoshenkilöiden ollessa 50–83 -vuotiaita.

Tutkimus on osa Korhosen väitöskirjatutkimusta, jossa tutkitaan sosioekonomisia eroja muistisairauksissa.