Huonokuuloisuus on yhdistetty suurentuneeseen muistisairauksien riskiin useissa tutkimuksissa, mutta riskiä voi pienentää käyttämällä kuulolaitetta. Tuoreen meta-analyysitutkimuksen mukaan muisti voi myös parantua sen jälkeen, kun potilas alkaa käyttää kuulolaitetta.

Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä, ja siinä yhdistettiin ja analysoitiin 31 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä lähes 140 000 potilaan tiedoista. 11 tutkimuksessa selvitettiin sisäkorvaistutteen ja lopuissa tavanomaisempien kuulolaitteiden vaikutuksia.

Tulosten perusteella muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentyminen oli noin viidenneksen epätodennäköisempää potilailla, jotka käyttivät kuulolaitetta. Tämä havaittiin verrattuna huonokuuloisiin, jotka eivät käyttäneet kuulolaitteita. Tutkimusten seuranta-ajat vaihtelivat kahdesta kahteenkymmeneen vuoteen.

Tutkijat löysivät myös viitteitä siitä, että potilaiden kognitiivisten testien tulokset paranivat sen jälkeen, kun he olivat alkaneet käyttää kuulolaitetta. Tämä nähtiin tosin vain lyhyessä seurannassa eikä ero ollut kovin suuri.

Tulokset eivät paljasta, mistä huonokuuloisuuden ja muistisairauksien yhteys tarkalleen johtuu, mutta aistien heikentyminen voi muun muassa vähentää liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä ja siten edistää dementian kehittymistä.

Keski-ikäisistä noin joka viidennellä on keskustelua haittaava kuulovika, mutta ne yleistyvät huomattavasti iän myötä. Yli 80-vuotiaista kuulovikaisia on noin kolmannes.

Arviolta 100 000 suomalaista sairastaa lievää ja melkein yhtä moni pitemmälle ehtinyttä dementiaa.